Ma: 6km
Ti: -
Ke: 8km, välillä 1km 3.41
To: 4km
Pe: 1km ver + 29km TV-reipas (1.49.32 = 3.46/km) + 4km ver yht 34km
La: crosstrainer 20' kevyt
Su: crosstrainer 20' kevyt
--
Yht: 52km
Perjantaina oli tarkoitus juosta Dubain maraton, mutta niinhän siinä kävi että jalat eivät kestäneet asfaltin iskutusta ja tuli juostua vain 2/3-maraton. Aamulla oli hyvä juoksusää: kisan lähtöhetkellä klo 7 oli n.
15 astetta lämmintä ja kisan aikana lämpötila nousi vajaaseen 20
asteeseen. Monin paikoin oli myös todella kova sumu, joten auringosta ei
ollut juuri haittaa (mutta sää oli tosi kostea). Näkyvyys sumussa oli
noin
100m luokkaa ja alkumatkan mutkissa ei aina osannut valita lyhintä
"ajolinjaa" kun ei nähnyt mihin suuntaan tie tulee kaartamaan. 9km
jälkeen oli reitin puolesta helppoa juosta kun seuraavan kerran piti
kääntyä vasta 22km kohdalla. Lähdin alusta alkaen nakuttelemaan
täysin tasaisella reitillä sekunnin tarkkuudella tavoitteen mukaisia
3.44-kilometrejä. Kymppiin saakka riitti matkaseuraa, mutta sitten
seuralaiseni lisäsivät vauhtia ja minä päätin jäädä juoksemaan omaa
vauhtia vaikka menetinkin peesihyödyn tuolla pitkällä
suoralla missä kävi kuitenkin pieni tuulenvire. 10km kyltille saavuin
5sek edellä aikatauluani, mutta jo siinä vaiheessa jalat tuntuivat siltä
että olisi pitänyt olla jo puolimatkassa.
Puolikkaan kohdalle saavuin sekunnilleen tavoitevauhdissani (1.19.00)
juuri ennen kuin piti alkaa jarruttelemaan suoran päädyssä olevaa
u-käännöstä varten. Reidet alkoivat olemaan jo tässä vaiheessa aika
loppu. Kolmea kymppiä lähestyttäessä jalat alkoivat olla
jo siinä kunnossa missä ne saisivat olla vasta maratonin
loppukilometreillä ja kun vauhti alkoi hidastumaan niin ettei edes 2.40
olisi alittunut (jos edes olisin päässyt maaliin saakka), en keksinyt
yhtään hyvää syytä jatkaa juoksua. Jalatkin palautuisivat nopeammin
harjoitteluun kohti Haagin puolikasta
ja Lontoon maratonia, eikä päkiän/isovarpaan vamma menisi liian
pahaksi. Päätin sitten suorittaa ensimmäisen keskeytykseni maratonilla
29km kohdalla ja kun en keksinyt muutakaan tekemistä, niin aloin
kävelemään reittiä pitkin eteenpäin.
Onneksi Janne tuli pelastamaan minut pitkältä kävelymatkalta (hänkin oli
päättänyt juuri keskeyttää, mutta päätti juosta vielä minut kiinni kun
näki selkäni) ja opasti takaisin Burj Khalifan juurelle. Janne tosin
pakotti hölkkäämään, sillä hän halusi nähdä
Anne-Marin maaliintulon (mikä kyllä kannattikin katsoa). Vielä kun
Anttikin oli keskeyttänyt 27km kohdalla, oli suomalaisporukkamme miesten
suoritukset ala-arvoisia. Anne-Mari kuitenkin paransi ennätystään
huimat 8 minuuttia aikaan 2.44.
Ainakin se tästä tuli opittua että maratonia ei kannata yrittää talvella
juosta, vaan pistää keskittyä vain kevät- ja syysmaratoneille. Tosin
keväälläkin voi ongelmana olla asfaltti-iskutuksen harjoituksen puute.
Isovarvas oli juoksun jälkeen taas pitkästä aikaa turvoksissa, mutta on
se joskus ollut kipeämpikin. Lihakset ovat olleet nyt pari päivää lähes
yhtä kipeät kuin kokonaisen maratonin jälkeenkin, mutta ehkä ne
palautuvat tällä kertaa nopeammin. Yritin nopeuttaa palautumista
kevyillä krossaritreeneillä.
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
Viikko 3
Ma: 5km
Ti: matolla 6km 3.40/km yht 9km
Ke: crosstrainer 40’ + soutu 10’
To: a:crosstrainer 30’
Pe: 5km
La: asfaltilla 60'/15,5km kiihtyvä (25' 4.00 -> 20' 3.50 -> 15' 3.40/km) yht 21km
Su: 5km pal
--
Yht: 42km
Tällä kertaa tein kiihtyvävauhtisen maratonin
viimeistelyharjoituksen normaalia lyhyempänä, sillä halusin tehdä sen
paikan päällä Dubaissa (yleensä teen tuon 75min mittaisena 8-9 päivää
ennen maratonia). Harjoitus kulki suht mukavasti, mutta maratonin
loppuvaiheita vastaavana kellonaikana juostuna lopussa alkoi olemaan jo
tuskastuttavan kuuma. Vaikka asteita ei ollutkaan kuin +20, niin
pilvetön taivas, lähes täysin tyyni sää ja keskellä hiekka-aavikkoa
oleva vajaan 8km pyörärata takasivat olosuhteet joissa tarkeni hyvin edellisen aamun -20 asteen jälkeen. Lihaksetkin tulivat aivan liian kipeiksi, vaikka matkaa ei tullut kuin reilu kolmannes maratonista. Jo kauan sitten maalailemani uhkakuvat näyttävät käyvän toteen, eli jalat eivät kestä iskutusta eikä elimistö lämpöä. Jälkimmäiseen ehtii tosin vielä joitain päiviä totuttautua.
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Viikko 2
Ma: a:5km, i:crosstrainer 60’ + soutu 10’
Ti: a:matolla 10km TV-reipas 3.40/km (syke
135, pal 2min 138->69) + 2km loppuver, yht 12km i:crosstrainer 45’ + soutu
10’
Ke: a:5km, i:luistelua +
kuntopyörä 30’
To: a:crosstrainer 40’ + soutu 10’, i:7km
Pe: hallissa 75’ / 19,6km
kiihtyvä (30’ 4.00 -> 25’ 3.50 -> 20’ 3.40/km, syke 145) yht 24km
La: vesijuoksu 60’
Su: kuntopyöräily 40’
--
Yht: 53km
Tiistaina olin jo muutama
minuutti heräämisen jälkeen matolla ja unenpöpperössä lätkäisin näytölle
suoraan lukeman 3.40/km. Vasta ”maalissa” huomasin että alkuveryttely jäi
tekemättä. Aikaisin aamulla juostuna syke oli muutaman pykälän normaalia
korkeampi, mutta perjantaina hallissa tuli todettua että oikeassa juoksussa
syke on vielä reilusti korkeampi kuin matolla. Kiihtyvävauhtinen kulkikin
mukavassa seurassa todella mukavasti. Jalassa ei tuntunut juostessa tai heti
sen jälkeenkään mitään kipua, mutta lauantaina isovarvas oli tosi kipeä.
Vesijuostessa sain vähän kuntoiluvinkkejä yhdeltä pulskalta kuntouimarilta:
kunto kohoaa kun ui tai vesijuoksee jopa 50min (en hoksannut kysyä että montako
kertaa päivässä) ja treenin jälkeen
kannattaa venytellä ja juoda hartsporttia niin ei tule lihakset kipeiksi.
Tuli tehtyä myös kevyitä
juoksulenkkejä, sillä viime viikolla huomasin että jo muutamankin päivän
juoksemattomuuden jälkeen lihakset kipeytyvät juoksusta normaalia enemmän.
Kevyt juoksu ei pahentanut vammaa kun käytin aina korotuspalaa jalkaterän alla
ja siirryin myös käyttämään matalampaa korotuspalaa. Geelipohjallisista
(olisikohan mallia Lidl – täytyykin seuraavalla kerralla ostaa niitä nipullinen
lisää) saa kätevästi leikeltyä eri korkuisia tukipaloja: etuosasta ohuimpia,
keskeltä keskikokoisia ja takaosasta paksuimpia (tosin takaosat oli jo
ennestään katkaistu kantapään korotuspaloiksi ja säästin ne mahdollisten
akillesvaivojen varalle).
Vammaa hoidin seuraavin
metodein (samat tietysti pätevät muihinkin jännetulehduksiin, paitsi esim.
akillesjänteelle on omat jumppaliikkeensä ja siinä korotuspalat laitetaan
kantapäiden alle):
-kylmähoitoa ja
tulehduskipugeelin hierontaa useamman kerran päivässä
-kevyttä hierontaa saunan
lämmössä
-juostessa korotuspala
jalkapohjan alle niin että kipukohta jää ilmaan (tai ainakin siihen kohdistuva
paine on huomattavasti pienempi. Pikkuhiljaa siirrytään matalampaan
korotuspalaan ja lopulta se jätetään kokonaan pois vamman parannuttua)
-kevyttä varvasjumppaa
(varpaiden koukistelua) silloin tällöin verenkierron parantamiseksi
-vajaan kahden viikon
tulehduskipulääkekuuri
Vamma on toivottavasti menossa
pikkuhiljaa parempaan suuntaan ja kun vuorossa on kuukausi kevyttä liikuntaa
(mitä nyt välillä yksi hieman pidempi TV-reipas), niin eiköhän siitä pääse
vielä kokonaan eroon. Oman diagnoosin perusteella tulehdus on päkiän alla
olevassa kalvojänteessä ja siitä se ärsyyntyessään leviää isovarvasta
koukistavaan jänteeseen. Sekä iskutus päkiään että isovarpaan taivutus
pahentavat vammaa. En sitten tiedä pitäisikö jännettä myös venyttää öisin
Strassbourgin sukalla (jolla tuli aikanaan hoidettua pitkään vaivannutta kantapään
plantaari faskiittia), vai pahentaisiko venytys tulehdusta?
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Viikko 1
Ma: a:5km, i:Hakunilan
uudenvuodenjuoksu 10km 36.36 yht 16km
Ti: 20km pal
Ke: vesijuoksu 50’
To: kuntopyöräily 60’
Pe: crosstrainer 60’ + soutu 10’ + vesijuoksu
15’ pal
La: tiellä 25km (välillä
5km 3.50/km) + matolla 5km 3.40/km + 2k pal yht 32km
Su: kuntopyöräily 40’
--
Yht: 73km
Päkiä ei tullut kisasta
kovin kipeäksi, joten tiistaille tein vähän pidemmän palauttavan lenkin
asfaltilla. Sen jälkeen isovarvas olikin taas turvoksissa ja taivutus
tuskallista, eli kävi samoin kuin viime viikolla: kovan harjoituksen jälkeen
pitkähkö palauttava pahensi vammaa. Tämän jälkeen tuplasin tulehduskipulääkkeen
määrän ja päätin tehdä vain tärkeimmät harjoitukset juoksemalla ja muuten
korvaavia. En ole näköjään vielä oppinut kovin taloudellista
vesijuoksutekniikkaa kun eräänkin mamman piti ottaa vain yksi askel siinä
ajassa missä minä otin neljä ja mentiin kuitenkin samaa vauhtia. Tuppasi myös
hengästyttämään niin etten pystynyt juoksemaan suu kiinni ja naama mutrussa
kuten kollega.
Leikkelin jalkapohjaan
uuden tukipalan geelipohjallisesta ja se toimikin niin hyvin ettei päkiä kipeytynyt
pitkästä lenkistä. Isovarvasta taivutellessa kuitenkin huomaa ettei vamma ole
vielä kokonaan parantunut.
tiistai 1. tammikuuta 2013
Vuosi 2012
Juoksukilometrit
kuukausittain (suluissa lepopäivät):
tammikuu 636 (0)
helmikuu 568 (2)
maaliskuu 553 (2)
huhtikuu 261 (8) Lontoon maraton
toukokuu 500 (1)
kesäkuu 635 (1)
heinäkuu 478 (0)
elokuu 535 (3)
syyskuu 518 (2)
lokakuu 300 (3) Vantaan maraton
marraskuu 674 (0)
joulukuu 598 (3)
--
Yht: 6256km (25
lepopäivää)
Lepopäivistä vain kaksi
oli sairauden takia (ja nekin ”vain” kovan nuhan takia eli lepo ei ollut aivan
pakollista). Vamman takia tuli pidettyä yksi lepopäivä. Muita vammoja vuoden
aikana ei ollutkaan kuin kesällä molemmissa akillesjänteissä ja loppuvuodesta
päkiän/isovarpaan jänteessä tulehdus.
Edellisvuoteen
verrattuna kilometrejä tuli peräti 1200 enemmän. Vaikka harjoittelu on ollut
edelleen nousujohteista, ei ero ollut todellisuudessa niin suuri sillä 2011
sairastettu keuhkokuume verotti ainakin 500km.
Alkuvuoden harjoittelu
sujui oikein hyvin ja huhtikuun alussa Berliinin puolimaraton kulkikin kovasta
tuulesta huolimatta todella hyvin ja ennätys parani 1,5min. Odotukset Lontoon
maratonille olivat korkealla, mutta siellä tuli käsittämätön hyytyminen 30km
kohdalla (syyksi arvelin etten palautunut täysin puolikkaalta). Toukokuussa
alkoikin sitten hapenottokyvyn vaikeudet, joiden kuvittelin aluksi johtuvan
voimakkaasta koivun siitepölystä. Koko loppukevään ja kesän kovempi juoksu oli
vaikeaa. Silloin tällöin juoksu kulki kuitenkin edes välttävästi, mikä sai
minut uskomaan että juoksu alkaa vielä kulkemaan. Vasta syyskuussa hakeuduin
lääkäriin kun maraton oli lähestymässä enkä pystynyt juoksemaan maratonin
tavoitevauhteja edes lyhyttä matkaa. Selvisi että kärsin astmasta ja
maksimivirtaus oli heikentynyt 20% - olin ollut siis tavallaan 4kk
korkeanpaikan leirillä. Kun sain keuhkoputket taas auki niin Vantaan
SM-maratonilla ennätys parani kuitenkin vajaan minuutin, eli tänäkin vuonna
päästiin sentään uudelle minuuttiluvulle. Berliinin puolikas oli
tuloksellisesti vuoden ehdoton kohokohta kun maratonilla ei päästy vieläkään
alle 2.40:n. Mutta jospa sitten 2013…
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
Viikko 52
Ma: -
Ti: 6km
Ke: 5km
To: halli: 17km (3.45/km) + pal 2’ + 4km
(3.45/km), yht 25km
Pe: 13km
La: vesijuoksu 60’
Su: -
--
Yht: 49km
Alkuviikko tuli otettua kevyesti pienen kurkkukivun takia ja siksikin että ehtisi palautumaan edellisviikosta ja päkiän/isovarpaan vamma saisi aikaa parantua.
Torstaina oli tarkoitus
juosta maratonvauhtinen puolikas hallissa. Jostain syystä juoksu oli
vaikeaa ja sykkeet olivat jo ensimmäisten kilometrien jälkeen 150-155 –tasolla,
eli vähintään 10 pykälää liian korkealla. Lisäksi useaan otteeseen tuli
pistoksia. Yksin olisin keskeyttänyt jo kympin kohdalla, mutta onneksi mukana
oli erittäin hyvää juoksuseuraa joka ”pakotti” jatkamaan. 17km kohdalla oli kuitenkin
pakko laittaa kävelyksi pistoksen takia ja jatkaa juoksua sitten kun kirittäjä
sai kierroksella kiinni. Niin koville tuo otti ettei olisi ollut mitään
mahdollisuuksia juosta maratonia tuota vauhtia, mutta tulipahan hyvää
iskutusharjoitusta jaloille. Toivotaan että kulkemattomuus johtui pienestä
köhästä tai siitä etten ollut palautunut edellisen viikon kovista
harjoituksista. Veryttelyineen rataa tuli kierrettyä reilut 60 kierrosta, mutta
onneksi oli 400m rata ja vauhti maltillista niin ei mennyt pahasti pää pyörälle.
Perjantaina päkiä oli varsin
kipeä ja isovarpaan taivutus etenkin alaspäin sattui tosi paljon. Illalla
huomasin että isovarvas oli turvoksissa ja aloin taas epäilemään rasitusmurtumaa.
Päätin kuitenkin aloittaa muiden hoitojen lisäksi muutaman päivän
tulehduskipulääkekuurin ja lauantaina jalka olikin jo lähes oireeton! Annoin vielä
vammalle palautumisaikaa olemalla viikonlopun juoksematta.
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
Viikko 51
Ma: 18km
Ti: a:matolla 75min kiihtyvä (30' 3.55 -> 25' 3.45 -> 20' 3.35/km), i:8km pal
Ke: a:13km, i:13km + kevyt kuntopiiri
To: a:6km, i:hallissa 3x5km pal 2min (3.50-3.43-3.39/km) yht 21km
Pe: a:13km, i:13km
La: 9km + kevyt kuntopiiri
Su: tiellä 25km + matolla 10km 3.40/km (syke 132, pal 2min 135->72) + 2km ver, yht 37km
--
Yht: 175km
Pitäisköhän alkaa harrastamaan säännöllisemmin liikuntaa? Nytkin tuli käytyä välillä kerran ja välillä kahdesti päivässä lenkillä, eli ei kovinkaan säännöllisesti :-) Kipu jonka luulin olevan isovarpaassa olikin päkiässä, eli joku tulehdus varmaankin. Sain sen kuitenkin pysymään jotenkuten kurissa kylmähoidolla ja kevyellä hieronnalla tulehduskipugeelin kanssa niin ettei se pahemmin haitannut harjoittelua. Mutta koska vamma ei näyttänyt paranevan niin loppuviikosta leikkasin kimmoisasta solumuovista vajaan sentin paksuisen palan, jonka kiinnitin urheiluteipillä jalkapohjaan keskelle päkiää. Näin sain vähennettyä painetta päkiän sisäsyrjältä.
Juoksumattoa olen edellisinä talvina käyttämäni 1%:n nousukulman sijaan pitänyt vaakatasossa, mutta teen harjoitukset n. 5s/km kovemmalla vauhdilla kuin mitä juoksisin tiellä. Siirsin myös telkkarin viereen tallentavan digiboksin niin voi aamuisinkin katsella muutakin kuin chattia tai ostos-tv:tä. Vaarana tosin on ettei ihan joka minuutti muista vilkaista kelloa / matkamittaria...
Tuli myös käytyä hallissa hölkkäämässä, joten sai edes vähän juoksua alustalla joka on enemmän asfalttia vastaava kuin juoksumatto. Viikon tehoharjoitukset olivat mielestäni erittäin onnistuneet. Reidet kuitenkin väsyivät niin että nippa nappa ehti palautua seuraavaan kovaan harjoitukseen mennessä.
Ti: a:matolla 75min kiihtyvä (30' 3.55 -> 25' 3.45 -> 20' 3.35/km), i:8km pal
Ke: a:13km, i:13km + kevyt kuntopiiri
To: a:6km, i:hallissa 3x5km pal 2min (3.50-3.43-3.39/km) yht 21km
Pe: a:13km, i:13km
La: 9km + kevyt kuntopiiri
Su: tiellä 25km + matolla 10km 3.40/km (syke 132, pal 2min 135->72) + 2km ver, yht 37km
--
Yht: 175km
Pitäisköhän alkaa harrastamaan säännöllisemmin liikuntaa? Nytkin tuli käytyä välillä kerran ja välillä kahdesti päivässä lenkillä, eli ei kovinkaan säännöllisesti :-) Kipu jonka luulin olevan isovarpaassa olikin päkiässä, eli joku tulehdus varmaankin. Sain sen kuitenkin pysymään jotenkuten kurissa kylmähoidolla ja kevyellä hieronnalla tulehduskipugeelin kanssa niin ettei se pahemmin haitannut harjoittelua. Mutta koska vamma ei näyttänyt paranevan niin loppuviikosta leikkasin kimmoisasta solumuovista vajaan sentin paksuisen palan, jonka kiinnitin urheiluteipillä jalkapohjaan keskelle päkiää. Näin sain vähennettyä painetta päkiän sisäsyrjältä.
Juoksumattoa olen edellisinä talvina käyttämäni 1%:n nousukulman sijaan pitänyt vaakatasossa, mutta teen harjoitukset n. 5s/km kovemmalla vauhdilla kuin mitä juoksisin tiellä. Siirsin myös telkkarin viereen tallentavan digiboksin niin voi aamuisinkin katsella muutakin kuin chattia tai ostos-tv:tä. Vaarana tosin on ettei ihan joka minuutti muista vilkaista kelloa / matkamittaria...
Tuli myös käytyä hallissa hölkkäämässä, joten sai edes vähän juoksua alustalla joka on enemmän asfalttia vastaava kuin juoksumatto. Viikon tehoharjoitukset olivat mielestäni erittäin onnistuneet. Reidet kuitenkin väsyivät niin että nippa nappa ehti palautua seuraavaan kovaan harjoitukseen mennessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)