sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Viikko 17


Ma: (pari tuntia lapiointia +) 8km
Ti: pyöräily 30’ + 30’
Ke: 10km
To: pyöräily 30’ + 30’ + kuntopiiri
Pe: -
La: mäkivetoja 6 x 50s yht 9km
Su: 16km
--
Yht: 43km
 
Mukavaa oli päästä taas juoksemaan sortseissa. Ja samaan aikaan todella moni auto rapistelee vieläkin nastarenkailla irrottaen asfalttipölyä ulkoilijoiden hengitettäväksi (ei taida auringon pehmentämällä asfaltilla riittää se jossain kerrottu 1kg/100km mitä nastarengas irrottaa asfalttia), taisi jälleen kerran kesä yllättää autoilijat.

Nyt on kuukausi huilailtu ja tässä kuussa ehdin katsomaan telkkariakin kerran, nimittäin Pariisin maratonlähetyksen. Nyt voisi aloittaa taas säännööllisemmän lenkkeilyn ettei olisi niin paljoa ongelmia liiasta vapaa-ajasta. Ilokseni huomasin että tässä onkin vielä kuukausi aikaa päästä jonkinlaiseen kympin kuntoon.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Viikko 16


Ma: -
Ti: -
Ke: kävely 50'
To: pyöräily 30' +30'
Pe: kävely 1h45min metsässä
La: (6h metsän raivausta +) 5km
Su: 1h kävely metsässä
--
Yht: 5km

Kevyttä palauttelua. Vielä ei reidet oikein juoksusta olisi tykänneetkään.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Viikko 15 Lontoon maraton



Ma: 5km
Ti: 5km 3.46/km yht 9km
Ke: 5km
To: pyöräily 30’ + 30’
Pe: 5km, lopussa 1km 3.46
La: 4km ver
Su: Lontoon maraton 2.41.29 (3.49/km) yht 43km
--
Yht: 71km

Kolmas kerta Lontoon maratonilla tuotti vihdoin kohtuullisen onnistumisen, vaikkei kuitenkaan aivan täydellistä. Kisa-aamu sujui vanhojen rutiininen mukaisesti: herätys klo 6, aamupalaksi puuroa, sämpylä, banaani ja litra urheilujuomaa. 7.30 junaan ja London Bridgen asemalla vaihto Blackheathiin vievään junaan ja kävely ihmismassan mukana siniselle lähtöpaikalle puoli yhdeksään mennessä. Sitten vajaa tunti löhöilyä teltassa, 9.30 varustekassi rekkaan ja kevyelle verytttelylle. Oli hieno auringonpaiste, lämpöä viitisentoista astetta (lähtöhetkellä vähän vähemmän, mutta maalissa ehkä enemmänkin kun olkapäät ehtivät hieman palamaan), mutta tuulta olisi saanut olla vähemmänkin. Veryttelyalueella tapasin paikallisen seurakaverini Andyn, jonka kanssa olimme etukäteen sopineet lähtevämme samaa vauhtia (Andy juoksi toissa vuonna 2.38, mutta sen jälkeen hän kärsi pitkään vammoista ja nyt tavoitteena oli 2.45). 9.40 siirryimme veryttelytien päätyyn odottamaan pääsyä lähtöviivalle eliittijuoksijoiden perään. Olimme muutaman minuutin myöhässä, sillä UK:n mestaruusmaratonille osallistuvia (joita lienee miehissä ja naisissa yhteensä noin tuhat) oli ehtinyt edellemme jo iso joukko. Niinpä pääsin tällä kertaa starttaamaan vasta viitisen metriä lähtöviivan takaa.
 

Alussa olikin niin paljon ruuhkaa että ensimmäiset sadat metrit menivät aika lailla hölkötellessä ja ensimmäinen kilometri vei lähes neljä minuuttia eli oli yksi koko kisan hitaimmistani. Tavoitteenani oli lähteä 3.50/km-vauhtia, eli noin 6.10/maili. Ensimmäinen maili vei hieman enemmän aikaa, mutta seuraavat menivät kuuteen minuuttiin. Ensimmäisten mailien aikana on enemmän alamäkeä, mutta vauhti alkoi pysymään samana myös tasaisemmilla ja pieniä ylämäkiäkin sisältäneillä osuuksilla. Yksin juostessa olisin ehkä hieman rauhoittanut menoa, mutta kun juoksu tuntui helpolta ja Andyllakin oli menohaluja niin en alkanut jarruttelemaan. Cutty Sharkin jälkeen kympin kohdilla porukka kiihdytti yleisön huutopauhun innostamana niin että jäin parikymmentä metriä jälkeen kun halusin pitää vauhdin tasaisena. Tämä kostautui niin että jouduin juoksemaan muutaman kilometrin vastatuuleen ilman peesiapua.

Vasta 20km kohdalla sain Andyn taas kiinni ja puolimatkaan tulimme ajassa 1.19.43 eli noin minuutin suunniteltua nopeammin. Juoksu tuntui kuitenkin edelleen helpolta, joten en huolestunut vaikka Andy alkoikin jäämään nopeasti. Varsin pian alkoi kuitenkin reisissä painamaan ja 25km kohdilla alkoi olemaan selvää ettei 2.40 tule alittumaan, vaikka väliajat olivatkin riittävät aina 35 kilometriin saakka. Vaikka ”nautin” kaksi suolatablettia, uhkasivat reidet kramppailla jo ennen kolmea kymppiä. Kokoajan olisi tehnyt mieli juosta kovempaa, mutta reidet olivat aivan voimattomat ja 35:stä lähtien kuin puupökkelöt. Vaikka tuskat olivat taas kerran kovemmat kuin ikinä ennen (taitaa olla sama juttu joka kerta?), niin keskeytys ei ollut edes kovin vakavassa harkinnassa. Jotenkin olisi maalialueelle kuitenkin päästävä, eikä hölkkääminen tai kävely olisi ollut reisien kannalta sen helpompaa. Sain kuitenkin pidettyä vauhdin noin 4min/km:issä, joten vauhdin hyytyminen ei ollut ihan totaalista.

Vesipullojahan tuolla on tarjolla noin mailin välein ja välillä urheilujuomaakin. Otin vettä perinteiseen tapaan noin 5km välein ja sitä ennen mukana kantamani geelin. 4-5km ennen maalia otin veteen sekoitettavaksi tarkoitetun kofeiinitabletin siten että laitoin tabletin suuhun ja hörpin vettä pitkän matkaa. En ollut testannut tuota harjoituksissa, mutta ajattelin ettei ole mitään menetettävääkään. Voi olla että kofeiini (tai lumevaikutus) hieman piristi. Edelliset ainakin pari vuotta olen juossut maratonit kompressiosukissa, mutta nyt juoksin tavallisilla sukilla enkä huomannut mitään eroa. Taidanpa jatkossa käyttää kompressiosukkia (ja tarvittaessa myös kompressioshortseja) vain kylmällä kelillä.

Tunnelmahan tuolla oli jälleen kerran niin mahtava, että eiköhän ensi keväänäkin suunta ole Lontooseen. Voi olla että Mo Farahin ansiosta reitin varrella oli normaaliakin enemmän katsojia ja meteli monin paikoin huumaava. Vain jossain 10 mailin kohdalla oli hiljaisempi alue jossa mailin matkalla tie ei ollut molemmin puolin täynnä katsojia.

Puolikkaiden ajat olivat 1.19.43 ja 1.21.46, eli eroa 2.03. Tuohan taisi olla nopein aikani Lontoossa, enkä missään muuallakaan ole tainnut juosta kuin kerran tuota kovempaa. Joten voihan tuohonkin olla tyytyväinen, vaikkei kumpikaan tavoitteistani (2.40 alitus ja Mo Farahia ennen maalissa) toteutunut. Olihan se 3.47/km melko optimistinen tavoite kun harjoituksissa pääsin hädin tuskin 3.50/km. Suurin syy reisien aikaiseen kipeytymiseen lienee ollutkin siinä että pitkien kovien harjoitusten vauhdit olivat liian hiljaisia ja että pitkät (35k) lenkit jäivät turhan vähiin. Näihin tulee kesän aikana korjaus kunhan astmaoireet pysyisivät kurissa!

Reittipiiros ja väliajat.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Viikko 14


Ma: 6km
Ti: suunnistus 6km/30’ kovaa, yht 11km
Ke: a:pyöräily 30’, i:pyöräily 30’ + juoksu 10km pal
To: 10km, lopussa 2km 3.45/km
Pe: a:pyöräily 30’, i:pyöräily 30’ + juoksu 6km
La: 75'/19km kiihtyvä (30' 4.05 - 25' 3.57 - 20' 3.50/km) yht 22km
Su: -
--
Yht: 65km

Eka keventelyviikko. Viimeistelyharjoitus ei nostanut maratonluottoa
aivan huippuunsa kun vauhdit jäivät hieman suunnitellusta ja loppu olisi saanut tuntua helpommalta. Tosin juoksin pehmeillä hiekkateillä ja kovassa tuulessa, mitkä toki verottivat vauhtia. Viikon päästä startataankin hieman aiemmista poikkeavalla taktiikalla ja katsotaan toteutuuko vaatimaton tavoite olla The Mall:illa ennen Mo Farahia.