Lissabonin puolikas oli
kiinnostanut pitkään, olihan siellä juostu miesten ME joten reitti olisi
varmasti nopea vaikka Lissabon onkin hyvin mäkinen kaupunki. Etukäteistietona
reittikartasta selvisi ettei reitillä ole montaa mutkaa, mutta massat
lähtisivät Ponte 25 de Abril –sillan toisesta päästä kun eliitti juoksisi koko
matkan keskustan puolella rannassa kulkevaa tietä. Tästä pystyi päättelemään
että alamäkeä olisi luvassa kun sillalta laskeudutaan alas. Vähäisestä
netistä löytyvästä kisainfosta saattoi saada käsityksen ettei varustesäilytystä ole, eikä
tavoiteajan tai tuloksen mukaisia lähtökarsinoita (yritin etukäteen kysyäkin
järjestäjiltä, mutten saanut vastausta). Expostakaan ei saanut muuta materiaalia kuin numerolapun, joten mm. kisan lähtöaika piti tarkistaa netistä.
Mitään karttoja lähtö-
tai maalialueista ei ollut, mutta oli tiedossa miltä juna-asemalta pääsisi
lähtöpaikalle. Sieltä käveltiin ja hölkkäiltiin ehkä pari kilometriä kahta eri
reittiä kulkeneiden massojen mukana, kunnes reitit kohtasivat ja eteneminen
muuttui hitaaksi laahustamiseksi ja odotteluksi. Bajamaja-tyylisiä vessakoppeja
oli juna-asemalla kymmenkunta ja Rion kaltaisen Kristus-patsaan juurella
olevalla lähtöalueella toinen mokoma, minkä oli ajateltu riittävän 35 000
juoksijalle. Lähtösuoralla sillan tietullien luona oli tilaa vielä
verytelläkin, kunnes piti lähteä kyynärpäätaktiikkaa käyttäen tunkeutumaan
kohti lähtöviivaa. Onnistuin luovimaan lähes eturiviin puoli tuntia ennen
lähtöaikaa ja taisipa joku tulla peesissäkin avautunutta väylää pitkin. Lähtöalueen
etuosassa selvisi että vielä edempänä oli väkeä jotka olivat maksaneet isomman
maksun (jälkeenpäin katsottuna satasella olisi saanut kuljetuksen lähtöön,
lähtöpaikan ja veryttelyalueen eturivistä ja varustesäilytyksen).
Jo lähtöä odotellessa
pilvettömältä taivaalta porottanut aurinko ja parinkymmenen asteen jatkuvasti
kohoava lämpö tuntui tukahduttavalta. Sitten lähdettiin liikkeelle
(lähtölaukausta tai mitään kuulutusta ei tainnut tulla, kuunneltiin vain
musiikkia). Edessä oli ehkä tuhatkunta kolminkertaisen osanottomaksun
maksanutta VIP-lähtijää, joista suuri osa näytti olevan retkeilyasenteella
liikkeellä – osa jopa reppu selässä. Tavoitteeksi olin asettanut 1.15
alituksen, eli 3.33/km. Ekan kilsan ruuhkassa oli parhaiten tilaa
sillan metalliritilällä juostessa, mutta silti pujotteluun meni aikaa 3.45. Sitten
alkoikin sillan laskeutuessa neljä kilometriä pitkä loiva alamäki, jossa sain kuitenkin vain
hädintuskin alle 3.30 kilometrejä. Kilometrit oli merkattu kylteillä, joista
ainakin kolmonen taisi olla väärässä paikassa. Alamäen loputtua loppumatka
olikin tasaista.
![]() |
Ponte 25 de Abril |
Tasaisella vauhti tippui
kuitenkin reippaasti tavoitevauhtia hitaammaksi, mutta vielä kympin kohdalla
laskeskelin 1.16 alituksen olevan mahdollista. Pari kilsaa myöhemmin huomasin
ettei sekään onnistu ja taisin hieman luovuttaa. En tiedä olisinko kovempaa
päässytkään, mutta loppumatkasta vauhti hiipui jo maratonvauhtiakin
verkkaisemmaksi. Reitinvarrella soittanen bändin biisivalinta minut nähdessään
olikin erittäin osuva: walking on sunshine. Lämpöön ajoittaista helpotusta toi
kiitettävän tiheään olleet huoltopisteet joista sai vettä pulloissa. Vikalla
kilsalla piti vähän yrittää rypistää kun jopa 1.18 uhkasi ylittyä.
Lopputuloksena oli ylivoimaisesti hitain puolikkaan aika tosissaan yritetyissä
juoksuissa vuoden 2010 jälkeen.
Onneksi juoksun jälkeen
pääsi sitten nauttimaan hienosta hellesäästä ja reissun tärkeimmästä osiosta.
Seuraavan viikonlopun +12 astessa ja vesisateessa tunnelma olisi voinut olla
hiukan hyytävämpi pitkällä paluumatkalla hotellille ilman vaihtovaatteita.
Virallisia väliaikoja
saatiin vain kääntöpisteiden lähettyviltä epämääräisen mittaisista paikoista,
esim. ”8km” väliaika tuli noin 7,5km kohdalta. Järjestelyissä olisi paljon
opittavaa vaikka saksalaisilta, mutta onhan Dubaikin todistanut ettei IAAF:n
kultaiseen lätkään vaadita huipputason järjestelyjä vaan nopea reitti
riittää. Järjestelyihin kisani ei kuitenkaan kaatunut, vaan todennäköisimmin
siihen että elimistö oli sekaisin lämmöstä. Pitkiä lenkkejäkään ei ollut tullut
tehtyä pariin kuukauteen, muttei sekään olisi vielä alkumatkasta vaikuttanut.
Kaupunkilomakohteenahan
Lissabon on todella hieno paikka ja nähtävää riittää mm. Sintrassa. Ja miksei
samalla juoksisi puolikkaan?