Bupa London 10k 2014

Lontoossa oli Suomen helteisiin verrattuna huomattavasti mukavampi juoksusää: n. 15 astetta, aurinkoista ja 6m/s etelätuuli, eli samanlainen keli kuin puolitoista kuukautta aiemmin maratonilla. Menin hakemaan kilpailunumeroa ja chippiä Green Parkissa olleesta kisakeskuksesta ennen yhdeksää ja silloin selvisi vielä kohtuullisella jonottamisella. Yhdeksän jälkeen jono ulkomaalaisten numeroidenhakupisteeseen oli jo tosi pitkä, samoin kuin vessajonot (miehille löytyi onneksi vaihtoehtoisia suorituspaikkoja lähtöpaikan vierestäkin). Sitten varustesäilytyksen kautta The Mallille, missä lähtöpaikka oli samoilla kohdilla kuin maratonin maali. Poikittaisella kadunpätkällä oli mahdollisuus tehdä vielä vähän veryttelyä ennen lähtökarsinaan siirtymistä. Parikymmentä minuuttia ennen klo 10 tapahtunutta lähtöä pääsi vielä hyviin asemiin omassa karsinassa. Tämä osoittautui kuitenkin hetken päästä turhaksi, sillä kaikille otettiinkin nettoaika eikä ”pistooliaikaa”. Itseni lisäksi monelle muulle taisi tulla yllätyksenä ettemme päässeetkään liikkeelle samaan aikaan kun eturivistä lähteneet UK:n maantiekympin mestaruuskisaan osallistuneet juoksijat, vaan vasta noin minuutin myöhemmin. Jotkut hätäisimmät tosin lähtivät omia aikojaan ensimmäisessä aallossa lähteneiden perään.

Ensimmäiset kolme kilometriä menivät sekä mittarin että kilometripylväiden mukaan tavoitteen mukaista 3.27/km-vauhtia, mutta sen jälkeen vauhti tippui rankasti. En tiedä hidastuiko muillakin vauhti vai luotinko liikaa Garminiin joka alkoi keräämään normaalia enemmän ylimääräistä matkaa. Menomatkalla oli ehkä hieman ylämäkeäkin, sillä paluumatkalla oli pari loivaa alamäkeä. 4km paalulla ajattelin merkin olevan väärässä paikassa kun mittari piippasi väliajan ainakin sata metriä aiemmin. Välillä juostiin olympiamaratonilla nähdyn katetun kauppakujan läpi ja vasta 5km kohdalla tajusin että nyt mennään ihan liian hitaasti kun väliaika oli 17.33 suunnitellun 17.15 sijaan. Sen jälkeen yritin kiristää vauhtia ja jollain lailla se onnistuikin, vaikka paluumatka Thames-joen vartta olikin vastatuuleen (harjoituksissa olen huomannut kevyehkönkin tuulen vaikuttavan tällaiselle suuren purjepinta-alan omaavalle hölkkääjälle jopa 20sek/km riippuen siitä tuuleeko edestä vai takaa). Viimeiset neljä kilometriä olivat samaa reittiä kuin maratonilla ja joen vartta juostessa sai nytkin pitkään odottaa saapumista Big Benille, minkä edestä käännyttäessä matkaa on jäljellä enää reilu kilometri. Kilometrin suoran jälkeen käännyttiin vihdoin Buckinghamin palatsin edessä olevalle maalisuoralle. Viimeiseen kilometriin kului aikaa 3.19 ja jälkimmäiseen vitoseen 17.10. Toinen puolikas meni siis lähes 5s/km kovempaa kuin ensimmäinen, joten alkumatka ja etenkin 3-5km väli olisi pitänyt juosta nopeammin. Mittari sai reitille pituutta reilut 10,3km, joten normaaliin 1% ylimatkaan verrattuna nyt tuli kolminkertainen määrä virhettä.

Maalin jälkeinen pettymys tavoitteen jäämisestä 14 sekunnin päähän (virallinen loppuaika oli 34.43) alkoi pikkuhiljaa kääntymään positiivisiksi ajatuksiksi ja viimeistään havainto PB:n syntymisestä Bubkamaiseen tapaan sekunnin marginaalilla sai aikaan jo kohtuullisen tyytyväisyyden. Myöhemmin juoksun jälkeen alkoi vasemman jalan kantapään sisäsyrjä olemaan tosi kipeä ja kävelykin oli kivuliasta. Olisikohan akilleksen kiinnityskohta kantaluuhun tulehtunut? Täytyy koittaa hoitaa tuo pois heti että pääsisi kohta aloittamaan harjoittelun. Nyt kaksi päivää juoksun jälkeen kantapään turvotus alkaa laskemaan eikä kävelykään enää satu.

Vaikka kisa juostiin osittain samalla reitillä kuin maraton ja saman organisaation järjestämänä, jäi tunnelma kauas maratonin riehakkuudesta. Yleisöä oli reitin varrella varsin vähän lukuun ottamatta paria viimeistä kilometriä. Sopivan tasoista juoksuseuraa oli kuitenkin koko matkan ajalle riittävästi ja kun reittikin on varsin nopea, on tuolla erinomaiset mahdollisuudet tehdä hyvä tulos. Kisaan kannattaa ilmoittautua ajoissa, sillä se myydään loppuun.

Edit: tässä reittiviiva mikä menee välillä ihan missä sattuu