Ma: a:pyöräily 30’, i:pyöräily 30’
Ti: a:pyöräily 35’, i:pyöräily
40’ + juoksu 5km
Ke: a:pyöräily 35’, i:pyöräily 1h, sis.
mäkivetoja 5 x 1.40
To: a:pyöräily 30’,
i:pyöräily 35’ + juoksu 7km sis. n.2km reippaasti
Pe: kuntopiiri (ilman
päkiähyppyjä)
La: 8km TV-kova 29.00
(3.37/km) yht 14km
Su: 5km pal
--
Yht: 31km
Tunnustan: kävin
Tukholman maratonilla, vaikka olen sanonut aina kaikille joilla on mahdollisuus
parantaa ennätystään, ettei tuolle vuoristoreitille ja vielä väärään
vuodenaikaan kannata lähteä. Mutta työpaikan maratonkerhosta alettiin viime
syksynä, akillesvammani ollessa pahimmillaan, kyselemään Tukholmaan lähtijöitä.
Ajattelin että jos juoksut on jo juostu, on hyvä tilaisuus lähteä harrastamaan
maratonturismia tuolle ”Suomen toiseksi suurimalle” maratonille. Kun harjoittelu
alkoi kuitenkin onnistumaan, kävi selväksi ettei touko-kesäkuun vaihteessa
juostava maraton mitenkään palvelisi syyskuun lopun Berliinin maratonia. Mietin
vaihtoehdoiksi juosta vain puolet matkasta tai koko matka kiihtyvävauhtisena
treeninä, mutta viimeviikkoinen akillesvaurio tuli siinä mielessä sopivaan
saumaan, ettei tarvinut enää edes harkita koko matkan juoksemista.
Koska lähdin kuitenkin
reissuun, pakkasin joistain varoitteluista huolimatta lenkkarit mukaan ja
päätin tehdä alkumatkasta kovavauhtisen kympin treenin. Juoksuhan tuntui varsin
kankealta varmaankin pyöräilyjen takia, eikä tilannetta helpottanut tuuli joka
vastatuulipätkillä hidasti vauhtia pahimmillaan 20s/km. Kun lisäksi sateen
takia alkoi tulla vähän vilu, päätin jo 8km paalulla kääntyä ympäri ja
hölkkäillä kilometrin takaisin edelliselle juomapisteelle mistä pääsi
ilmaiseksi taksilla takaisin kilpailukeskukseen. Ensimmäistä kertaa
juoksukisaan osallistuessani olin tutustunut tarkasti keskeytysmahdollisuuksiin
ja nekin olivat tuolla hyvin järjestetty kun taksikyytejä oli tarjolla joka
juoma-asemalta. Vaikken ehtinyt nousta aivan reitin korkeimmalle kohdalle 30
metrisen sillan päälle asti ja kierroksen lopun suurimmat mäet jäivät väliin,
tuli todettua että reitti on korkeuserojen suhteen maineensa mukainen. Sääkin
oli (kuulemma perinteiden mukaisesti) huono, mutta silti jotkut hypotermian
välttäneet onnistuivat jopa parantamaan ennätyksiään.
Akilleksessa ei ollut
kipuja koko viikon aikana, ei edes tuon lauantain lenkin jälkeen.
Myit siis maratonsielusi ja kävit Tukholman maratonilla. Ei kerta kaikkiaan! No tapasi juosta siellä oli sentään oikea, eli treeninä juokseminen, mutta moitteita saat siitä silti :)
VastaaPoistaTaisit selvitä akilleksen kanssa toistaiseksi säikähdyksellä. Hyvä niin.
Kun maratonsielu on myyty niin seuraavaksi vuorossa lienee HCM... vitsi vitsi. Oli tuo Tukholma kuitenkin reissuna hyvä.
Poista