Viikko 45

Ma: -

Ti: kuntopiiri

Ke: a:pyöräily 30’, i:pyöräily 35’ + juoksu 2k + 5k TV-kova (19.05 = 3.49/km) + 4k yht 11km

To: 10km

Pe: pyöräily 30’ + 30'

La: mäkivetoja 8 x 50s yht 9km

Su: 20km

--

Yht: 50km

 

Edellisviikonlopun kirveen kanssa heiluminen kostautui niin että olkapää tuli todella kipeäksi (ei, en kuitenkaan lyönyt itseäni olkapäähän)  ja maanantaina oikeaa kättä ei pystynyt käyttämään juuri ollenkaan. Vielä tiistainakaan ei olisi pystynyt juoksemaan, eikä edes pyöräilemään. Mutta onneksi vuorossa oli lepoviikko, joten ylimääräisestä levosta ei koitunut haittaa. Sitten kun pääsin taas lenkkareita kuluttamaan niin tällä kertaa TV-kova kulki taas hieman vaisummin. Hengitys kyllä teki kovasti töitä, mutta maisema ei vaihtunut ja mittari näytti hitaampia lukemia kuin millä vaikkapa Berliinissä juostiin ekat kolmekymppiä. Sen sijaan mäkivedot sujuivat viisi sekuntia edelliskertaa nopeammin, mutta mäkivedoissa suorituskyvyn pitäisikin parantua ensimmäisillä kerroilla reippaasti.

Viikko 44

Ma: 7km pal

Ti: a:13km, i:13km

Ke: a:pyöräily 30’, i:pyöräily 30’ + 11km

To: a:6km, i:3km + maastojuoksu 5,3km 19.35 (3.42/km) + 5km yht 13km

Pe: a:pyöräily 30’, i:pyöräily 30' + kevyt kuntopiiri + 8km pal

La: a:4k + porrasjuoksu 4 x 130sek (427 askelmaa, hölkkäpal 3') +4k yht 10km, i:8km pal

Su: 30km

--

Yht: 119km

Kävin elämäni toista kertaa urheilulääkärillä. Edellisestä kerrasta olikin jo vierähtänyt parikymmentä vuotta, eli kovin usein ei pahempia vammoja ole ollut (ei kai sohvalla löhöilystä vammoja tulekaan). Tällä kertaa ei kuitenkaan varsinaisesta vammasta ollut kyse, vaan usein kovemmat treenit ja kisat pilanneisiin astmaoireisiin haettiin helpotusta. Lääkitykseen tehtiinkin järkevän tuntuinen muutos ja parin viikon sisällä pitäisi alkaa näkyä jos tuo helpottaa hapenotto-ongelmia.

 

Olihan tässä vaihteeksi pientä vammantynkääkin kun vasemmassa akilleksessa oli pientä kipua ja patti, mutta kokemukseni mukaan tuollaisen saa ajoissa aloittamalla hoidettua parissa viikossa.

 

Torstaina kävin Itä-Vantaan maastojuoksuissa kokeilemassa vauhtikestävyyttä. Tälläkertaa ei hengityksen kanssa ollut ongelmia ja pystyin kiihdyttämään lopussa, mutta vauhti oli toistakymmentä sekuntia/km hitaampaa kuin viimeksi hyvin kulkeneessa lyhyemmässä juoksussa eli SM-maastoissa. Reitillä tosin oli nyt pari mäkeä enemmän kuin SM-maastoissa ja pohja oli pehmeämpi, joten ei vauhtiero ihan niin dramaattinen ollut. VK-harjoitusta kuitenkin tarvitaan lisää.

 

Berliinistä tuli postia että arpaonni ei suosinut, joten ensi vuoden syysmaraton lienee sitten Frankfurtissa. Lontoosta sen sijaan tuli positiivinen vastaus.

Viikko 43

Ma: a:6km, i:8km + kuntopiiri

Ti: a:13km, i:13km

Ke: a:6km, i:mäkivetoja 8 x 55s yht 9km

To: a:pyöräily 30’, i:13km

Pe: a:13km, i:pyöräily 30' + kevyt kuntopiiri + 7km pal

La: 7km

Su: a:Viapori 1/2-maraton 1.21.11 yht 27km, i:(muutama tunti lapiointia) + 5km pal

--

Yht: 138km

Tälle viikonlopulle löytyi hieman pienempi juoksutapahtuma kuin edellisviikonlopun Viikin massatapaḧtuma. Kaveri oli kuullut Radio Rockilta että Suomenlinnassa juostaan puolimaraton (juoksukalenteristahan tätä tapahtumaa ei löytynyt), joten päätin lähteä tekemään reipasvauhtisen harjoituksen sinne. 7km reitti oli saatu kiertämällä kaikkien viiden saaren kautta ja nuo kiekurat juostiin kolmeen kertaan.

Ajatuksena oli juosta 4min/km-vauhdilla ja alkumatka menikin suunniteltua vauhtia. Sitten aloin lipsumaan tavoitteesta ja vauhti alkoi kasvamaan vaikka reitillä olikin muutamia mäkiä, mukulakiviä, vesilätäköiden väistelyä ja tiukkoja käännöksiä. Viimeisellä kierroksella tapahtui sitten ensimmäistä kertaa se mistä olen monet kerrat nähnyt painajaisunta, eli eksyin reitiltä. Kustaanmiekassa ajauduin kuninkaanportille ja luulin pääseväni takaisin reitille kääntymällä vasemmalle, mutta vastaan tulikin luolia ja katsoin parhaaksi palata tulojälkiä takaisin. Aikaa tuohon ylimääräiseen lenkkiin meni ehkä vajaat pari minuuttia.

Maisemat olivat upeat varsinkin alussa kun vielä aurinkokin paistoi ja riippuliitäjät lentelivät Kustaanmiekan vallien päällä. Meren ympäröimänä kun oltiin niin tuuli tuntui välillä melko navakalta, vaikka mantereella varsin tyyntä olikin. Reitti taisi olla hieman alimittainen kun lisäkierroksenkin jälkeen mittarini näytti 20,5km, mutta eihän tuonne ennätyksiä mennä juoksemaankaan. Fiilistelyyn kuitenkin erinomainen tapahtuma ja maaliintulijoita odotti tuotekassi, sauna ja lohikeitto. Juoksukin kulki taas mukavasti, eli lähes samaa vauhtia kuin viikkoa aiemmin vitonen, mutta kertaluokkaa helpommalla tunteella.

Edit: täältä näkyy reitin monipuolisuus: http://connect.garmin.com/activity/396755834

Viikko 42

Ma: a:pyöräily 30’, i:13km

Ti: a:13km, i:pyöräily 30’

Ke: a:13km, i:13km VL kaikki ylämäet kovaa

To: a:6km, i:kuntopiiri + 8km pal

Pe: -

La: 5km + Viikin Vitonen 19.25 + 4km, yht 14km

Su: 8km

--

Yht: 88km

Pikkuhiljaa aloitellaan uutta harjoitusjaksoa ja aluksi painopiste on voimaharjoittelussa. Otin kuntopiiriin mukaan vähän painoja ja mäkeäkin olisi tarkoitus juosta. Nyt tuli kuitenkin taas pientä köhää ja piti huilailla. Koska kurkku ei kuitenkaan ollut kipeä, päätin käydä lauantaina tutustumassa Viikin Vitoseen. Tuo olikin mukava juoksutapahtuma maalaismaisemissa keskellä Helsinkiä ja tarkoitus oli tehdä ensimmäinen kovavauhtinen harjoitus maratonin jälkeen. Alussa arvelin että oltaisiin menty lähemmäs 3.20-vauhtia, mutta eka kilsa vei aikaa 3.31. Sen jälkeen olinkin niin läkähdyksissä että vaikka vauhti hidastui kokoajan, niin puuskutus ei vaan vähentynyt. Lisäksi tuli varsin kova pistos. Vika kilsa vei aikaa peräti 4.15 ja keskinopeus jäi maratonvauhtiakin hitaammaksi. En tiedä miten paljon pienillä yskän oireilla oli vaikutusta asiaan, mutta kyllähän tuo tuntui taas samalta mitä kesän juoksut pahimmillaan. Tietääkö kukaan kestävyysurheilijoiden astmaan erikoistunutta urheilulääkäriä pk-seudulta?

Viikko 41

Ma: pyöräily 30’ + 35’

Ti: 6km

Ke: pyöräily 30’ + 35’

To: 8km

Pe: pyöräily 30’ + 35’

La: 6km + kevyt kuntopiiri

Su: 5km

--

Yht: 25km

Löhöilyä ja palauttelua.

Viikko 40

Ma: -
Ti: -
Ke: -
To: -
Pe: pyöräily 30' + 30'
La: -
Su: 5km
--
Yht: 5km

Löhöilyä ja palauttelua.

Berliinin maraton 2013

Omat juomat piti viedä 7.30 mennessä kuorma-autoon kilpailukeskuksen kupeeseen. Kun kisan startti oli 8.45, oli vielä reilusti aikaa. Ekat puoli tuntia kului näppärästi vessajonossa ja sen jälkeen menin löhöilemään pukeutumistelttaan ettei tarvinut ihan taivasalla värjötellä. Lämpöähän oli aamulla vain viisi astetta. Puolisen tuntia ennen starttia lähdin siirtymään kohti lähtöpaikkaa. Alussa oli tosi kova ruuhka ja epäilinkin jo että veryttelyt jää kokonaan väliin, mutta kun eri lähtöryhmiin menevät alkoivat hajaantumaan, pääsi puistossa vähän hölkkäämäänkin. A, B ja C-lähtöryhmille oli vain yksi yhteinen numeron tarkistuspiste eikä itse lähtökarsinnassa enää kontrollia, niin taisi siellä joku siirtyä B-karsinasta nauhan alitse A-karsinaan. Tilaa oli kuitenkin hyvin eikä lähtöviivan ylitykseen mennyt kahdeksaa sekuntia kauempaa.

 

Alussa porukka lähti varsin rauhallista vauhtia ja eka kilsa taisi olla vähän tavoitevauhtia hitaampi. Vaikka harjoitteluni oli ollut vaikeuksien takia puutteellista, olin asettanut tavoitteeksi 2.40-alituksen eli 3.47 kilometrit. Jos aikaa menisi yli 2.40 niin sitten ei ole enää mitään merkitystä vaikka menisi kolme tuntia. Mikään muu kuin enkka ei motivoi vaikka lähtökohdat ei olisikaan parhaat mahdolliset.

 

Juoksu tuntui kuitenkin hyvältä ja vauhti pysyi tasaisena, vaikka Garmin tekikin tällä kertaa niin paljon virhettä ettei siihen voinut luottaa. Mittariin tuli ylimääräistä matkaa usein niin paljon että se näytti vauhdin kymmenkunta sekuntia todellista kovemmaksi. Niinpä jouduin suorittamaan pientä päässälaskua ja tarkistamaan aikataulun 5km välein. Pohkeet alkoivat kipeytyä jo alkumatkasta, joten pelkäsin niiden aiheuttavan ongelmia lopussa. Sen sijaan reidet tuntuivat puolimatkassakin todella hyviltä. Mutta kolmenkympin lähestyessä alkoi reisistä yhtäkkiä olemaan puhti poissa ja 32km kohdalla ne menivät ihan tönköiksi ja vauhti hyytyi siihen. Lopetin kellon seuraamisen ja päätin vaan raahautua maaliin kun kaverikin oli sanonut että keskeyttää ei saa jos ei ole vakavaa vammaa. 40km paalulla katsoin kuitenkin kelloa ja laskeskelin että jos kehittäisi pienen loppu”kirin” niin 4min/km-vauhdilla menisi alle 2.45:n.

 

Varsin tasaisena vauhti pysyikin ennen lopun romahdusta kun vitosten ajat olivat 18.56 – 18.48 – 18.57 – 18.57 – 18.49 – 18.48 – 20.26 – 22.07. Puolikkaiden ajat 1.19.42 ja 1.25.05.

 

Omat juomat löytyivät joka vitosen välein varsin hyvin, vaikka vielä minunkin ohittaessa juomapisteen oli siellä muutama muukin Suomen lipulla varustettu pullo jäljellä.

 

Lämpötila nousi kisan aikana noin kymmeneen asteeseen ja auringonpaisteen ansiosta juostessa ei kuitenkaan pahemmin palellut. Jonkun verran oli kuitenkin tuulta, mutta pitkillä vastatuulisuorillakin löytyi hyvin selkiä peesattavaksi. Olosuhteet olivat kuitenkin varsin ihanteelliset ja kun reittikin on nopea, tehtiin tuolla reitillä jo kahdeksas ME. Taisin olla juuri n. 32km kohdalla kun juomapisteellä selostaja hehkutti että ME tuli ja kello näytti siinä vaiheessa 2.03 ja risat.

 

Katsojia oli reitin varrella vähemmän kuin Lontoossa, mutta suomalaisia oli paljon.

 

Hengitys tuntui toimivan normaalisti ja juoksu kulki yhtä hyvin kuin niissä parissa syksyn aikana onnistuneessa TV-reippaassa, mutta koska kovat treenit jäivät niin vähiin, ei ollut kovin realistista odottaakaan että kestäisin enkkavauhdissa loppuun saakka. Nyt lepäillään pari viikkoa ennen kuin aletaan harjoittelemaan toivottavasti aiempaa paremmin.