Ma: kuntopiiri
Ti: kuntopiiri
Ke: 12km
To: a:6km, i: 2k ver + kiihtyvä 60’/15km (25’ n. 4.05 -> 20’ n. 3.55 -> 15’ n. 3.45/km, mäet hitaammin) + 7k ver yht 24km
Pe: a:13km, i:13km
La: 8km pal
Su: 20km
--
Yht: 96km
Alkuviikko jatkettiin huilailua ja vatsalihasvamman kuntoutusta.
Kuntopiirin teko onnistui ilman vatsalihasliikkeitä ja askelkyykkyjä.
Jokin aika sitten tuo oli vielä mahdotonta kun päkiän takia piti välttää
myös hyppyjä ja penkille nousuja. Ei tuo päkiän
vammakaan ole vielä ihan 100%:sti parantunut, muttei siitä viime aikoina
ole ollut enää haittaa. Vatsalihasten vammakin tuntui parantuvan hyvin
kun muutaman lepopäivän jälkeen normaalielämässä ei mitään kipua
tuntunut, mutta keskiviikon lenkillä tuttu kipu
palasi jo kilometrin jälkeen. Torstaina kokeilin kinesioteippausta ja
sen avulla pystyinkin tekemään kiihtyvävauhtisen harjoituksen suht
kivuttomasti (vatsan suhteen siis, muuten kyllä reipas vauhti tuotti
tuskaa ja tuntui lopussa melkein TV-kovalta).
Sunnuntaina oli tarkoitus juosta pitkä lenkki maratonvauhtisella lopulla, mutta tulikin sitten juostua kisavauhtinen maraton. Tai ainakin siltä se tuntui. Jo alkumatkasta ihmettelin lihaskipua, vaikka alla oli kevyt päivä. Ajattelin juoksun alkavan kulkemaan myöhemmin, kuten joskus on käynyt, mutta tällä kertaa meno muuttuikin kokoajan raskaammaksi. Siinä vaiheessa kun päätin keskeyttää, oli kotiin matkaa lyhintä reittiä 10km. Pakkohan se oli koittaa juosten edetä että pääsisi saman päivän aikana takaisin. 3km ennen maalia piti kuitenkin laittaa kävelyksi, tosin huomattavasti Paavo Nurmen power walkingia hitaammaksi. Jo kilsan jälkeen tuli kuitenkin niin kylmä että väkisin piti jotain hölkän tapaista etenemistä yrittää. Maalissa pikaisen suihkukäynnin, ruuan ja lämpimän juoman jälkeen kauheassa horkassa ison peittokasan alle.
Katotaan nyt mitä tästä kehkeytyy, vastahan edellisestä kuumeesta on 1,5 vuotta aikaa. Alkuviikko pitää nyt ainakin ottaa kevyesti, mutta torstain terävämpänä olisi luvassa tärkeä treeni hyvässä seurassa. Jos nyt tuli psykedeelistä läpändeerusta, niin johtunee normaaliakin sekavammasta olotilasta...
Sunnuntaina oli tarkoitus juosta pitkä lenkki maratonvauhtisella lopulla, mutta tulikin sitten juostua kisavauhtinen maraton. Tai ainakin siltä se tuntui. Jo alkumatkasta ihmettelin lihaskipua, vaikka alla oli kevyt päivä. Ajattelin juoksun alkavan kulkemaan myöhemmin, kuten joskus on käynyt, mutta tällä kertaa meno muuttuikin kokoajan raskaammaksi. Siinä vaiheessa kun päätin keskeyttää, oli kotiin matkaa lyhintä reittiä 10km. Pakkohan se oli koittaa juosten edetä että pääsisi saman päivän aikana takaisin. 3km ennen maalia piti kuitenkin laittaa kävelyksi, tosin huomattavasti Paavo Nurmen power walkingia hitaammaksi. Jo kilsan jälkeen tuli kuitenkin niin kylmä että väkisin piti jotain hölkän tapaista etenemistä yrittää. Maalissa pikaisen suihkukäynnin, ruuan ja lämpimän juoman jälkeen kauheassa horkassa ison peittokasan alle.
Katotaan nyt mitä tästä kehkeytyy, vastahan edellisestä kuumeesta on 1,5 vuotta aikaa. Alkuviikko pitää nyt ainakin ottaa kevyesti, mutta torstain terävämpänä olisi luvassa tärkeä treeni hyvässä seurassa. Jos nyt tuli psykedeelistä läpändeerusta, niin johtunee normaaliakin sekavammasta olotilasta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti