Viikko 43

Ma: -
Ti: -
Ke: 5km
To: 9km
Pe: 15km
La: kuntopiiri + 7km
Su: 20km
--
Yht: 56km

Kylkiluun piti antaa pari päivää luutua ja sen jälkeen pystyi pikkuhiljaa tekemään kevyitä hölkkälenkkejä. Syvään hengitys aiheuttaa edelleen vihlomista kyljessä, joten vielä ei kovempia treenejä voi tehdä.

Viikko 42

Ma: 5km
Ti: mäkivetoja 8x50s, yht 9km
Ke: 15km
To: kuntopiiri
Pe: 15km TV-reipas (4.08/km) yht 19km
La: 4km
Su: 18km
--
Yht: 70km

Vielä on motivaatio hakusessa, mutta jotain juoksentelua tuli kuitenkin harrasteltua. Näin maratonin jälkeen pitäisi aloittaa mäkivetokausi, mutta akilles tykkäsi mäkijuoksusta taas hieman huonoa. Keskiviikkona kävin ajamassa kartingia ja kylkiluuhan siinä taisi murtua. Tarkoittaakohan sitä ettei mulla sittenkään ole riittävää läskikerrosta suojaamassa luita iskuilta? Kuntopiirin hypyissä kylkeen sattui, mutta perjantain reipasvauhtinen onnistui ilman kylkipua. Lauantain puuhasteluissa kylki taisi saada lisää siipeensä kun sen jälkeen on syvään hengitys ollut varsin kivuliasta. Sunnuntain "pitkän" lenkin meinasin keskeyttää heti alkuunsa, kunnes huomasin että hengittämällä pinnallisemmin hiukan tiheämpään, pystyi juoksemaan lähes kivuitta. Voi olla että vähäksi aikaa on nyt unohdettavaa suurempaa hengästymistä aiheuttava juoksu, mutta kevyitä lenkkejä voinee tehdä "kivun sallimissa rajoissa" - jos sattuu huvittamaan.

Viikko 41

Ma: 8km
Ti: 10km, lopussa 1km kovaa (3.30)
Ke: 7km + kuntopiiri
To: a:5km, i:Itä-Vantaan maastojuoksu 4,2km 15.15 (3.35/km) yht 9km
Pe: -
La: 7km
Su: 15km
--
Yht: 61km



Kevyttä totuttelua hölkkäilyyn ja pari kertaa tuli kokeiltua jo reippaampaakin vauhtia. Eka kokeilu ei kovin lupaava ollut kun lähes tosissaan juostuna kilsa meni hädintuskin kympin kisavauhdin tuntumaan. Maastojuoksu sen sijaan kulki yllättävänkin hyvin ja muutama nuori hiihtäjä/juoksijapoika saattoi joutua lopussa hämmästelemään vähintään tuplasti vanhemman hitaan maratoonarin kirikykyä.

Viikko 40

Ma: -
Ti: 4km
Ke: 6km
To: 4km
Pe: 10km
La: -
Su: -
--
Yht: 24km


Pikkuhiljaa jalat alkavat kestämään kevyttä hölkkäilyä. Suurin osa lenkeistä tuli tehtyä metsäpoluilla, mikä on erinomainen alusta palautteluun.

Viikko 39

Ma: -
Ti: -
Ke: -
To: kevyt pyöräily 30'
Pe: -
La: kävely 80'
Su: -
--
Yht: 0km

Loppuviikosta pystyi jo kävelemään normalisti, mutta pohkeet olivat koko viikon kipeät. Kyllä on palautuminen hidastunut rajusti tai sitten Berliinissä tuli vaan saatua todella hyvin irti.

Älykello osasi näyttää nettoaikaa, tai sitten olin vaan niin hidas että tuosta kesti vielä 8 sekuntia maaliviivalle.

Berliinin maraton 2016 - sub 2.40!!!

Monien vuosien ja vähintään kymmenen yrityskerran jälkeen 2.40 vihdoin alittui maratonilla. Berliini tarjosi jälleen loistavat puitteet, joten itse ei tarvinut kuin huolehtia suunnitelman toteuttamisesta. Jo aamulla oli toistakymmentä astetta lämmintä, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulikin oli hyvin kevyttä. Lähtökarsinaan päästiin vasta vartti ennen lähtöaikaa pyörätuolikelaajien lähdettyä matkaan klo 9. Viimevuotinen aikani jäi joitain sekunteja A-lähtökarsinaan vaaditusta ajasta, mutta pääsin vasemmanpuoleisessa B-ryhmässä eturiviin. Järjestäjät eivät aikoneet päästää B-ryhmäläisiä heti A-ryhmän perään, vaan pitivät välissä pientä tyhjää tilaa. Kohdallani sattui olemaan järjestysmiesten rintamassa pieni aukko, joten livahdin siitä kymmenkunta sekuntia ennen starttia, jotta pääsisin lähtemään mahdollisimman läheltä lähtöviivaa. Lähdössä ei kannata antaa liikaa tasoitusta kun bruttoaika päätyy kuitenkin tilastoihin ja sekös harmittaisi jos "haamuraja" jäisi muutaman sekunnin päähän. Tällä kertaa lähtöviivan ylitykseen meni aikaa kahdeksan sekuntia, mikä on ihan kohtuullinen brutto- ja nettoajan välinen ero Berliinin kokoisessa tapahtumassa.

Juoksu tuntui alusta lähtien erittäin helpolta ja vauhtia piti jarrutella, vaikka olinkin päättänyt että tällä kertaa lähden vähintään tavoitevauhtia ettei lopussa jää kirittävää kuten viime vuonna. Mittari näytti lähes kokoajan 3.3x-alkuisia lukemia menossa olevan kilometrin keskivauhdiksi, joten siihen ei voinut luottaa vaan tarkistin oikean aikataulun vitosten välein (aikamoista siksakkia mittari sai taas piirrettyä välillä, joten ei ihme että se sai matkaakin kerrytettyä 42,8km). Vitoset menivät kymmenkunta sekuntia tavoitevauhtia (18.55 / 5km) nopeammin ja puolimatkassa olin jo 50 sekuntia aikataulusta edellä. Sen jälkeen etumatka ei enää kasvanut vaan alkoi kolmenkympin jälkeen kaventumaan. En kuitenkaan huolestunut, sillä juoksu tuntui pohjekipuja lukuunottamatta erittäin vahvalta. Pohkeet olivat alkaneet kipeytyä ennen puoliväliä, mutta etureisissä ei ollut tällä kertaa mitään ongelmia. Vielä 35:n kohdalla tuntui että kunnon puolesta olisi voinut kiristää vauhtia, mutten halunnut ottaa pohkeiden takia riskiä ja minullehan riittäisi että aika menisi sekunninkin alle 2.40:n.

Lämpimän kelin takia nautin matkan aikana peräti neljä suolatablettia (edellinen ennätys taisi olla kaksi), mutta silti toinen nivunen uhkaili kramppaamisella viimeisillä kilometreillä. 40km kohdalla olin enää 20 sekuntia tavoitevauhtia edellä, mutten ollut enää yhtään varma selviänkö kahdesta viimeisestä kilometristä kunnialla kun pohkeet olivat aivan loppu ja nivusen kramppiuhan takia piti varoa kaikkia käännöksiä ja epätasaisia alustan kohtia. Hengityskin joutui tässä vaiheessa jo tosi lujille ja heti neljänkympin jälkeen mittari näytti uhkaavasti nelosella alkavia km-vauhteja, mikä olisi tarkoittanut jälleen kerran tavoitteen karkaamista (mikäli mittari olisi sattunnut näyttämään oikein). Vihdoin tuli Brandenburgin portti näkyviin, mikä tarkoittaa että tuskaa on jäljellä enää kilometrin loppusuoran verran. Yritin puristaa sen mitä puristettavissa oli, mutta se ei ollut enää paljoa - riittävästi kuitenkin jotta kello pysähtyi maaliviivalla aikaan 2.39.30. Maaliintulo ja sen jälkeiset hetket olivat herkkiä ja ikimuistoisia - olihan tätä tavoiteltu jo kuusi vuotta ja toistakymmentä kertaa.

Loppumatkasta pariinkymmeneen asteeseen noussut lämpötila ei ollut aivan optimaalinen, mutta lähipiirin tankkausohjeet (tankkasin hieman normaalia enemmän hiilareita ja myös suolaa) ja runsas suolan ja nesteen nauttiminen auttoivat ja suurimmalla osalla reitistä oli varjostavia rakennuksia ja puita, joten aurinkokaan ei päässyt porottamaan kuin ajoittain suoraan kohti. Kevyttä vastatuulta havaitsin vain muutamassa kohdassa. Omat juomapullot löytyivät tälläkertaa erittäin helposti.

Näköjään näinkin mitättömän pienillä (70-80km/viikko) harjoituskilometreillä oli vielä mahdollista parantaa maratonenkkaa. Jatkossa pitää miettiä vieläkö riittää nälkää maratonille, vai aletaanko harrastamaan enemmän maratonturismia. Jos uuden maratonrajan kimppuun vielä lähdetään, voisi harjoitusmäärää olla syytä kasvattaa. Seuraava raja kun vaatisi tuplasti nyt tulleen suuruisen ennätysparannuksen.

Viralliset väliajat. Puolikkaiden ajat olivat 1.19.09 (brutto) ja 1.20.21.

Viikko 38 Berliini

Ma: 5km
Ti: 7km, sis. 2km maratonvauhtia (3.46/km)
Ke: 5km
To: 5km
Pe: 5km, sis. 1km maratonvauhtia (3.46/km)
La: 4km
Su: Berliinin maraton 2.39.30 (3.47/km) yht 43km
--
Yht: 74km


VIHDOIN!