Vielä itse maratonista
siltä varalta että joku harkitsee tuon juoksemista tulevina vuosina.
Kisan startti on
perjantai-aamuna klo 7 (eli heti auringonnousun aikaan) ja koska perjantai on
vapaapäivä, alkaa metro kulkemaan vasta klo 13. Joten jos hotelli ei ole downtownin
alueella kävelymatkan päässä lähdöstä, on lähtöön mentävä taksilla. Tähtäsin
kisa-alueelle kuudeksi ja silloin ei vielä ollut teilläkään yleensä niin normaalia
ruuhkaa, joten taksimatka meni sujuvasti. Taksi ei tietenkään osannut viedä lähellä
varustesäilytystä olevalle tiesululle, vaan jätti Dubai Mall:in taakse (intialainen kuski ja ei navigaattoria on yhdistelmä joka jättää halutun kohteen löytymisen vähän tuurin varaan ellei matkustajalla ole karttaa josta voi kertoa ajo-ohjeita kuskille). Sieltä
sitten kävellen Burj Khalifa kiertäen varustesäilytyksen & WC:iden lähelle
odottelemaan.
Tapahtumassahan
mainostetaan olevan lähes 20 000 osallistujaa, mutta valtaosa niistä
juoksee kympin tai kolmosen ja itse maratonilla on vain pari tuhatta juoksijaa.
Lähtöön vievä tie olikin täynnä lähinnä kympin juoksijoita jotka ilmeisesti
aikoivat tehdä tunnin alkuveryttelyn kuulokkeet korvilla välillä urheilujuomaa
tankaten (kympin startti oli 7:15). WC-kapasitettia oli sen verran että näistä
viimehetken tankkaajista huolimatta ei kovin suuria jonoja päässyt syntymään. Varusteiden
luovutuskin hoitui jonottamatta ja baggage drop –tiskiltä oli vielä muutamia
satoja metrejä matkaa lähtöviivalle. Vaikka lähtöön saavutaan takaa päin, pääsi
pujottelemalla suht helposti lähelle eturiviä (mitään tuloksen / tavoitteen
mukaisia lähtökategorioita tuolla ei ole). Hetki ennen lähtölaukausta (oliko
sellaista?) tavalliset kuolevaiset päästettiin vielä siirtymään aivan
eliittijuoksijoiden perään.
Reittiä ei oltu merkattu
sinisellä viivalla ja kun leveällä tiellä oli joitain mutkia ja risteyksiä ja
näkyvyyskin sankan sumun takia todella huono, alkoi tilanne muistuttamaan erästä
loppukesästä pidetttävää ”Suomen huonoiten järjestettyä” maratonia. Jotenkuten
reitillä kuitenkin pysyi ilman että olisi pitänyt neuvoa kysellä, tosin voi olla
ettei siellä olisi ketään ollut neuvomassakaan. Yleisöäkin oli reitin varrella
vain satunnaisesti muutamia ihmisiä. Kun väliaikapisteitäkään ei ollut kuin
yksi (puolimatkassa), niin vähän ihmetyttää millä meriiteillä tuollainen pikkukisa on IAAF:n kultaisen merkin saanut.
Todennäköisesti kärjen tason perusteella.
Juomapisteitä oli
kiitettävästi 2,5km välein ja vesi oli tarjolla pulloista jotka ojennettiin
käteen. Urheilujuomapulloja taisi olla saatavilla 5km välein.
Reittinähän tuo on kyllä
huippunopea, mistä todisteena ensimmäistä kertaa maratonin historiassa viisi
miestä alle 2.05:n. Ainoat korkeuserot taitavat tulla muutamista rantakadulla
olevista 10-20cm korkeista hidastetöyssyistä, eikä mutkiakaan ole kovin montaa.
Etenkin aamut taitavat tuolla olla yleensä tyyniä, joten sään puolesta suurin
huolenaihe on liiallinen kuumuus ainakin kisan loppuvaiheilla – aurinkohan todennäköisesti
paistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti